1 Strateginen valmiussuunnitelma, varautuminen häiriötilanteisiin

1.1 Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuudenhallinta

Henkilöstö suhtautuu turvallisuuteen vakavasti ja pyrimme varautumaan häiriötilanteisiin asianmukaisesti. Toimintaa kehitetään kokemusten peruteella.

1.2 Elintärkeät toiminnot

Elintärkeitä toimintoja palveluissamme voi häiriötilanteissa olla välttämättömän huolenpidon ja turvan ylläpitäminen.

1.3 Varautumisen ja valmiussuunnittelun tavoitteet ja toimintamallit

Varautumisen ja valmiussuunnitelman tavoitteena on, että henkilöstö tietää, miten toimia häiriötilanteissa.

1.4 Valmiussuunnitelman ylläpito

Valmiussuunnitelma on tehty elokuussa 2026, jonka jälkeen sitä päivitetään kokemusten perusteella tai lainsäädännön muuttuessa.

1.5 Lainsäädäntö ja ohjeet

Valmiuslaki 1552/2011 sekä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 määrittävät valmiussuunnitelman sisällön. Toiminta tulee järjestää mahdollisimman häiriöttömästi myös poikkeustilanteissa ja häiriöihin tulee varautua asianmukaisesti. Valmiussuunitelma mukailee hyvinvointialueen valmiussuunnitelmaa.

1.6 Organisaation riskien arviointi

1.6.1 Organisaation riskiarvio

Mahdollisia häiriötilanteita voivat olla veden jakelun keskeytykset, sähkökatkokset ja sairastumiset. Myös valtakunnalliset kriisit, kuten vaaralliset tartuntataudit voivat olla toimintaan vaikuttavia häiriöitä.

1.6.2 Poikkeusolojen riskiarvio

Riskiarviossa pyritään tunnistamaan poikkeusolojen vaikutukset toimintaan sekä häiriötilanteiden aikaiset kriittiset toiminnot. Poikkeusolot voivat edellyttää esimerkiksi erilaisten suojainten käyttöä tai rokotusten ottamista. Vedenjakeluhäiriöihin varaudutaan pitämällä riittävä määrä juomakelpoista vettä mukana esimerkiksi kanisterissa tai juomapulloissa. Sähkökatkoksiin varaudutaan siten, että matkapuhelimet pidetään ladattuina asiakastyön alkaessa, jotta sähkökatkon aikana saadaan yhteys asiakkaan huoltajiin/omaishoitajiin ja terveyspalveluihin tapaturman tai sairastumisen varalta. Sairastumisiin on vaikea varautua etukäteen, mutta henkilöstön sairastuessa palvelu keskeytetään heti, kun mahdollista tai pyydetään henkilöstön sisältä toinen työntekijä päästämään sairastunut työntekijä pois töistä, jos se on mahdollista. Asiakkaan sairastuessa ollaan välittömästi yhteydessä huoltajaan/omaishoitajaan ja vakavassa tapauksessa terveyspalveluiden päivystykseen/ambulanssiin. Radio on henkilöstöllä käytössä vähintäänkin autossa sekä matkapuhelimessa.

1.7 Painopisteet varautumisen kehittämisessä ja toimenpideohjelma

Varautumista kehitetään kokemusten mukaan tai valtakunnallisten ohjeiden perusteella, jos esimerkiksi tulee uusi yleisvaarallinen tartuntatautikriisi. Myös poikkeamailmoituksia voidaan hyödyntää varautumisen kehittämisessä.

1.8 Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät kustannukset ja hankinnat

Kuluja ja hankintoja tulee lähinnä kasvomaskien ja kumihanskojen muodossa.

1.9 Valmiuskoulutus ja -harjoitukset

Yksikkömme on pieni emmekä järjestä erillistä valmiuskoulutusta, mutta käymme valmiussuunitelman henkilöstön kanssa läpi ja päivitämme toimintaohjeita tarvittaessa. Valmiussuunnitelman muutokset tuodaan henkilöstölle tiedoksi kuukausipalavereissa. Akuutin valtakunnallisen kriisin sattuessa noudatamme valtakunnallisia ohjeita ja kerromme niistä henkilöstölle välittömästi ylimääräisessä palaverissa.

1.10 Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt

Valmiussuunnitelman vastuuhenkilö on Laura Talvensaari. Laura Talvensaari vastaa suunnitelman päivittämisestä sekä henkilöstön informoinnista suunnitelman muutoksia koskien. Suunnitelma löytyy yrityksen internetsivulta.

1.11 Varautumisvelvoitteiden huomioiminen ostopalveluissa ja sopimusperusteisessa palvelutuotannossa

Virallinen vastuu varautumisesta säilyy ostopalvelun tilaajalla eli hyvinvointialueella. Tilaaja voi edellyttää, että palveluntuottaja pystyy toimimaan myös häiriö- ja poikkeutilanteissa, mutta pitkällisissä häirö- ja poikkeustilanteissa henkilökohtainen apu, omaishoidon sijaisvapaa ja tukihenkilötoiminta eivät ole välttämättömiä palveluita. Palveluiden tuottaminen keskeytetään, jos yhteiskunnallinen tilanne tai häiriötilanne ja pitkäaikeinen tai pysyväisluontoinen, esim. sota.

1.12 Yhteistoiminta varautumisessa ja suunnitelmien yhteensovittaminen

Häiriö- ja poikkeustilanteissa yhteistyö pyritään säilyttämään ja palvelut toteuttamaan tilaajan ohjeiden ja lainsäädännön mukaisesti. Palveluita voidaan yhteistoiminnassa muokata vastaamaan yhteiskunnan toiminnan kannalta olennaisia asioita, esimerkiksi logistiikkaa.

1.13 Organisaation valmiussuunnitelman yhteensovittaminen

Valmiussuunnitelma on linjassa hyvinvointialueen ohjeiden kanssa. Toiminnot eivät aiheuta päällekkäisyyksiä tai ristiriitoja poikkeustilanteissa.

2 Operatiivinen valmiussuunnitelma, häiriötilanteen hallinta

2.1 Häiriötilanteen hallinnan tehtävät ja tavoitteet

Häiriötilanteissa yksikön vastuuhenkilö Laura Talvensaari informoi henkilöstöä siitä, miten tulee toimia esim. valtakunnallisissa häiriötilanteissa. Yksittäisissä tilanteissa, kuten sähkökatkojen aikana, jokainen työntekijä vastaa itse valmiussuunnitelman mukaisesta toiminnasta.

2.2 Riskiarvion keskeiset tulokset

Emme ole tehneet varsinaista riskiarviota, sillä toimintamme ei ole yhteiskunnan kannalta kriittisten palveluiden tuottamista. Toimintaan vaikuttavien riski- ja poikkeusolojen todennäköisyys ei ole tällä hetkellä suuri. palveluita pystytään tuottamaan esim. sähkökatkojen aikana, mutta se ei olisi mielekästä emmekä tuota palveluita pitkien sähkökatkojen, vedenjakeluongelmien ym. aikana, jos niistä on tieto ennen palvelun aloitusajankohtaa. Palvelun toteuttamisen aikana tulevissa häiriötilanteissa otamme ensisijaisesti yhteyttä huoltajaan/omaishoitajaan ja ilmoitamme, että palvelu täytyy kyseisenä hetkenä lopettaa ja jatkaa häiriötilanteen päätyttyä.

2.3 Johtamisjärjestelmä normaalioloissa

Yrityksen johtaja on Tiina Onkalo ja vastaava ohjaaja Laura Talvensaari. Johtamisjärjestelmä on sama myös häiriö- ja poikkeusoloissa.

2.4 Organisaation johdon ja avainhenkilöstön hälyttämis- ja informointijärjestelyt

Vastaava ohjaaja huolehtii henkilöstön informoinnista. Hälyttämisjärjestelyt koskevat vain henkilöstön sairastumisia, eikä henkilöstöresurssimme yleensä mahdollista hälytyksenomaista työhön tulemista.

2.5 Tehostetun johtamisen ja tilanteen seurannan käynnistäminen häiriötilanteessa

Ei ole tarpeen kolmen henkilön yrityksessä.

2.6 Johtaminen ja tilannetietoisuus

Häiriö- ja poikkeusolot eivät vaikuta yrityksen johtamiseen. Tilannetietoisuus varmistetaan puhelimitse, jos puhelimet toimivat. Jos puhelinverkot kaatuvat, jokaisella on vastuu kuunnella tilannetietoja radiosta.

2.7 Viestinnän ja tiedottamisen peruslinjaukset

Vastaava ohjaaja ja yrityksen johtaja seuraavat aktiivisesti valtakunnallista viestintää. Kriisitilanteissa seurataan myös hyvinvointialueen viestintää. Jos henkilöstö ei pysty pitämään yhteyttä toisiinsa puhelimitse, vastaava ohjaaja menee toiminnan johtajan luokse. Viestintää seurataan radiosta, jos muita vaihtoehtoja ei ole.

2.8 Vastuut ja tehtävät häiriötilanteen hallinnassa

Jokaisella on vastuu huolehtia asiakkaan turvallisuudesta häiriö- ja poikkeustilanteissa. Jokaisella on myös vastuu huolehtia yhteydenpidosta huoltajaan/omaishoitajaan ja pyrkiä lopettamaan palvelu häiriötilanteessa mahdollisimman nopeasti.

2.9 Toiminnan yhteensovittaminen

2.9.1 Yhteydenpito ja yhteistoiminta: julkishallinto, elinkeinoelämän toimijat, järjestöt

Hyvinvointialue tiedottaa palveluntuottajia sähköpostitse sekä verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa. Seuraamme viestintää aktiivisesti. Valtion toimesta tulevia häiriö- ja poikkeusolotiedotuksia seuraamme ensisijaisesti Ylen kanavista.  Elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa viestintä ei ole tarpeellista, sillä meillä ei ole virallista yhteistoimintaa.

2.10 Valmiussuunnitelman perehdyttäminen

Jokainen työntekijä perehdytetään valmiussuunnitelmaan työsuhteen alussa sekä aina, kun suunnitelmaan tehdään muutoksia.

3 Poikkeusolojen valmiussuunnitelma, varautuminen poikkeusoloihin

3.1 Poikkeusolojen vaikutukset organisaation toimintaan ja toimintaedellytyksiin

Toiminta keskeytetään poikkeusoloissa, jos ne kestävät muutamaa tuntia pidempään. Jos kyseessä tartuntatauti, noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta esim. suojavälineiden osalta. Jos ohjeistus on palveluiden tuottamisen keskeyttäminen, tätä noudatetaan.

3.2 Organisaation hallinto poikkeusoloissa

Hallinto ei muutu poikkeusoloissa.

3.3 Valmiustoiminta poikkeusoloissa

Valmiustoimintaa ei ole poikkeusoloissa, kuin niissä tapauksissa, kun poikkeusolo tai häiriötilanne iskee äkillisesti kesken asiakaskäynnin. Tällöin noudatetaan ohjeistusta esim. veden keittämisen tai hankkimisen osalta. Jokainen huolehtii ennakoivasti puhelimen akun varaustasosta ja siitä, että jonkin verran vettä on aina mukana, kuten myös kasvomaskeja ja kumihanskoja.